1. Kuulumiset
2. EM-kisat
3. Kesäinen Paderborn
4. Dortmund & jalkapallomuseo
5. Royal Rangers Partioleiri
Kuulumisia
Taas kuulumisia Paderbornin kulmilta. Kuten aikaisemmasta päivityksestä näki, kesäkuun alku oli varsin tiivistä reissaamista, mutta sen jälkeen meno on vähä rauhoittunut, ennen kun taas kiihtyy. Pääosin aika meni valmistautuessa viimeiseen kokeeseeni Saksassa, saksan DSH B2-tasokokeeseen. Monia tuskaisia hetkiä tuli vietetty saksan kiemuraisten sääntöjen ja lauserakenteiden parissa, eikä urakkaa helpottanut pilkuntarkat opettajat, jotka karsivat merkityksettömimmätkin virheet pois ja vaativat paljon. Pari viikkoa sitten oli koe ja kuitenkin jo kokeen jälkeen oli luottavainen olo suorituksen suhteen ja varmistus tuli muutamaa päivää myöhemmin: 66,7 / 70 pistettä ja kurssin paras. Ei sitä osannu unelmoidakkaan, että neliosaisessa kokeessa tekeen vain 3,3 pistettä virheitä, vaikka yleensä virheitä tulee jo säännöllisesti ihan huolimattomuudesta. Ja kurssilla kuitenkin oli opiskelijoita, jotka opiskelevat saksan kieltä pääaineenaan... Niin että ei voi olla kuin tyytyväinen ja kiitollinen, on ollut taivaan Iskällä tässäkin näppinsä pelissä.
 |
| Grillailemassa |
EM-kisat
Kesäkuussa urheileva Eurooppa oli keskittynyt Ranskassa pelattaviin jalkapallon EM-kisoihin ja niin myös Saksa. Kuten kisalähetyksistä näkyi, saksalaiset olivat innokkaasti matkustaneet Ranskaan seuraamaan kisoja, mutta innostus ei jäänyt pelkästään tähän. Kisa olivat kuukauden ajan saksalaisten ykköspuheenaihe ja se näkyi ja kuului. Jokaikinen ravintola, baari, kahvila, kauppa, supermarketti, kosmetiikkaliike, huonekaluliike ja kuppila oli sonnustautunut Saksan väreihin ja lähes kaikki ravitsemusliikkeet näyttivät Saksan pelit screeneiltään. Lisäksi Paderbornissa oli yksi Public viewing (julkinen ottelun näyttöruutu), jossa otteluita voitiin seurata. Kaupat pursuivat erilaista fani-tavaroita, joita saksalaiset myös innolla käyttivät. Esimerkiksi autoja koristeltiin Saksan lipuilla tai sivupeilit peitettiin Saksan värein. Ja Saksan pelit pysäyttivät kaupungin täysin, lähes jokaine oli jonkun kuvaruudun ääressä, otteluissa elettiin vahvasti mukana ja jopa monet naisen tuntevat joukkueen pelaajat läpikotaisin. Välillä tämä EM-kisahuuma tuntui suomalaisen silmään jo vähä liioiteltulta, mutta kuten eräs saksalainen kaveri sen hyvin kuvasi, tämä on ainoa aika, jolloin saksalainen saa olla isänmaalainen. Jos muutoin koristelee talonsa saksan värein ja on ylpeästi ulospäin saksalainen, tulkitaan hänet hyvin nopeasti natsiksi. Vähän sääli, että vanhat asenteet ovat vieläkin elämässä, mutta se selittää hyvin, miksi EM-kisat (tai MM) niin suuri asia saksalaisille on. Ja vaikka tällä kertaa ei kirkkainta mitalia tullut, pysyy koko Saksa vahvasti oman Mannschaftinsa (joukkueensa) takana.
Kesäinen Paderborn
Paderbornissa lämpötila on noussut muutenkin kuin kisahuuman myötä, ja nykyään pitää nukkua jo ikkunat auki, että edes jotenkin ilma vaihtuu. Kylmät rintamat ovat takana päin ja odotettavissa on varmasti tänäkin kesänä superhelteitä. Omat loukkaantumisenikin ovat jo mennyttä elämää, joten taas voi olla 100% mukana beachvolleyssa, kuntosalilla, lenkeillä ja pyöräreissuilla. Suomalaiseen kesään kuuluisi tietysti myös kiinteästi vesi, mutta Saksassa varsinki luonnonvesivarannot ovat hyvin vähissä. Kaupungistä löytyy kuitenkin muutama mukava ulkovesiuimala ja jos pyörällä jaksaa kolme varttia urakoida, niin löytää täältä yhden uimakelpoisen järvenkin. Järvi on koolta ehkä suomalaisen lammen kokoinen, mutta kun parempaa ei lähinurkilla ole saatavilla, saksalaisilla on kyseisellä järvellä jopa oma jahtiklubi, jotta paikalliset isorikkaat voivat pyöriä ympyrää siinä omalla paatillaan. Kyseisen järven rannalla järjestettiin myös oman seurakuntani kastejuhla, jossa minäkin sain ottaa kasteen oman uskoni vahvistukseksi. Meiniki oli jopa välimerellinen ja kuin suoraan jostain aikamatkasta Raamatun aikoihin. Mutta olkoon mikä tahansa kaste, niin Saksan peli on nähtävä, joten toimme televisionkin mukanamme leirintäalueelle, ettei minuuttiakaan jää välistä.
Dortmund & jalkapallomuseo
Saksan kurssin loppumisen kunniaksi otimme muutaman kurssilaisen kanssa junan alle, ja matkasimme vielä päiväretkelle Dortmundiin. Minä en hirveän kaunista kuvaa Dortmundista kuulopuheiden perusteella ollut aikaisemmin saanut ja matkustimmekin pääasiassa kaksi vuotta vanhan jalkapallomuseon takia. Kuitenkin Dortmund yllätti, keskusta on varsin näppärän oloinen ja viihtyisä, vaikka ei tarjoakkaan mitään mieltäräjäyttäviä kokemuksia. Eikä me tietysti nähty kuin osa tuosta Helsingin kokoisesta kaupungista. Mutta ainakin se jalkapallomuseo nähtii ja urheiluihmisenä oli todella hieno kokemus! Jo ennen sisäänkäyntiä pääsimme ottamaan alkuhiet jalkapallomatsin ohessa pienessä kehässä ja pienen huilin jälkeen itse museo. Museo kävi läpi saksalaisen jalkapallon historian suurimpine tapahtumineen ja merkkipaaluineen, eikä tarjonnut pelkästään näyttelyesineitä, vaan myös erillaisia esityksiä 3D-videosta koko huoneen laajuiseen videospektaakkeliin. Lisäksi siellä oli monia pelejä ja visoja, joihin pääsi itse osallistumaan. Itse kellotin mm. 10 parhaan joukkoon jalkapallopujotteluradalla. Arvostan suoritusta aika korkealle, koska vastassa on ollut kuitenkin saksalaisia, joilla on tunnetusti paremmat geenit jalkapallon pelaamiseen.😄
Royal Rangers Partioleiri
Heinäkuun aluksi otin osaa saksalaisen kaverini Rouyal Rangersien partioleiriin. Leiri kesti kaikkineen 9 päivää ja vaikka sitä on itsekkin seitsemän vuotiaasta lähtien ollut partiotoiminnassa mukana ja monenlaista kokenut, niin oli taas varsin omanlaatuisensa kokemus! Suomeen verrattuna meininki eroaa jo merkittävästi siinä, että kyseisen partiolaiset rakentavat kaiken tyhjästä, kun suomalaisillä on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enemmän valmista kalustoa. Ja kaikki ruoat tehtiin itse (tulella tietysti, eikä millään trangioilla) ja ohjelma rakentui pitkälti rakentelun varaan. Mutta siinä täkäläiset toverit osoittivat kyllä suurta lahjakkuutta, sillä leirialueelle kohosi mm. kaksi lähemmäs kymmenmetristä painovoimaa uhmaavaa tornia, jokaiselle ryhmälle omat ruokailukatokset pöytineen ja penkkeineen, erilaisia vesikulkuneuvoja polkupyörän rungosta rakennetusta potkuriveneesta aina katamaraaniin asti, vesiliukumäki, kahden puun väliin kymmenen metrin korkeuteen viritetty jättiläisen keinu yms. yms. Ohjelma oli varsin rennosti rakennettu, mutta jatkuva rakentelu ja puiden kantelu edestakaisin kulutti toisaalta tehokkaasti voimia ja leirin jälkeen ottaa ihan mielellään vähän rennommin. Mutta tämähän oli kuitenkin vasta alkulämmittelyä, sillä elokuun alussa koittaa kolmen viikon lastenleiri, SOLA.
Enää siis kuitenkin vain vajaat kaksi kuukautta Saksassa ja piti ostaa jo lentoliput takaisin Suomeen. Ja tuli vielä business-luokkaan ostettua, kun suhteellisen edullisesti sai. Eli varmasti tullaan tyylikkäästi Suomeen. Nyt kuitenkin nautitaan vielä hetki Saksan kesästä ja otetaan kaikki mahdollinen ilo irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti