Hyvää joulua!

Und ein gutes neues Jahr!

Kouluhommat ovat ohi ja lomille lomps! Ja vieläpä hyvällä omallatunnolla, sillä sattuinpa saamaan parhaimmat pisteet omasta 70 oppilaan saksan kurssista ja "Trade and Development" meni myöskin hyvin! Eipä lisäksi tarvitse palata kouluhommien pariin kolmeen kuukauteen, kun tälle semesterille ei enempää kursseja siunaantunut ja Sommer semesterikin alkaa vasta huhtikuussa. Jouluksi sitten otankin suunnan Thüringenin osavaltioon, jossa viettelen joulun saksalaisen kaverin luona. Sitten uuden vuoden paikkeilla saapuu delekaatio Suomesta, joten eipä aika käy pitkäksi! Muuten tämä Paderborn kyllä tyhjentyy jouluksi kaikesta elämästä, ja suurin osa vaihtareistakin suuntaa kotopuoleen joulunviettoon.

Tulipa tässä joulun alla vielä Berliinin reissu tehtyä, joka sopivasti sattui minun synttäriviikonloppulle. Muut vaihtarit pitivät huolen, että syntymäpäivänä kohtelu oli kuin suuremmallakin sankarilla ja olivat melkein innostuneempi kuin minä:) Syntymäpäivälaulu laulettiin vähintään seitsemän kertaa ja lahjoja tuli jos jonkinmoisia. Kuitenkin huikein synttärilahja oli, kun pääsin rautarouva Angela Merkelin valtaistuimelle parlamenttitalossa. Tai itseasiassa ajauduin siihen, joten kyseessä luultavasti siis kohtalo. Olihan Berliini muutenkin tälläiselle ensikertalaiselle tosi iso ja hieno ja täynnä historiaa, mutta meillä ei oikein ollut aikaa kunnolla tutustua kaupunkiin, kuin vain nopeasti bussin kyydistä. Kävimme vielä samalla reissulla Sachsenhausenin keskitysleirillä, mikä oli kaiken kaikkiaan melko avartava kokemus. Sitä ei vain pysty historiankirjoista käsittämään.

Keskitysleiri,

Berliinin muuri

Brandenburger Tor

Angela Merkelin seuraaja.

Mutta lopuksi vielä joulumarkkinat! Koko Paderbornin keskusta pysähtyy kuukaudeksi ennen joulua, sillä sen valtaa lukematon määrä pikkukojuja, joista saa syötävää, juotavaa ja ostettavaa jokaiseen lähtöön. Ja kaiken lisäksi markkinat ovat aina, jokaisena päivänä, täynnä. Joulu on yksinkertaisesti Saksassa jotain, mikä ehdottomasti on kokemisen arvoista.  

Vielä kerran hyvät joulut kotosuomeen, syökäähän kinkkua minunkin puolesta!

Joulumarkkinat Paderbornissa.

Joulua kohti

Viimeinen kuukausi on ollut suhteellisen arkista elelyä ja oleskelua täällä Paderbornissa, vaikka toki mukaan on mahtunut muutama reissukin. Yhtenä päivänä pyörähdimme Essenissä ja entisellä teollisuusalueella (Zollverein), mutta kaupunki ei sisältänyt sen kummempia nähtävyyksiä, joten matkakohteeksi en voi suositella. Viime viikko puolestaan reisattiin vahempien kanssa täällä Paderbornissa sekä kauempana Mosbachissa suomalaisen tuttavaperheen luona. Varsinkin Mosbach ja vieressä sijainnut Heidelberg olivat todella näkemisen arvoisia kaupunkeja, varsinkin monien linnojen ja hulppeiden maisemien ansiosta. Taas vaihteeksi tuli toki matkustamista paljon, mutta tällä kertaa vuokratulla autolla, mikä helpotti liikkumista.

Heidelberg, Neckar joki

Heidelbergin linna

Normaalisti päivät ovat kuitenkin alkaneet täällä Paderbornissa jo aamuvarhaisella intensiivisellä neljän tunnin saksan kielen treenaamisella, ja varsinkin kun minulla koulumatkaakin on enemmän, niin herätyskellokin pitää ajastaa herättämään jo puoli seitsemäksi. Kuitenkin iltapäivät ovat vapaat, joten monesti tuleekin harrastettua hyväksi todettua Espanjalaista siestaa lounaan jälkeen. Iltapäivillekin riittää ohjelmaa, kuhan vain jaksaa täältä peräkyliltä keskustaan raahautua.

Dahl on useamman kuvan arvoinen :)

Muiden kurssien osalta otinkin vielä joulukuulle yhden intensiivikurssin business-opintoja. Omaa tutkintoa se ei edistä, mutta varmistanpa vaan, että saan opintotuet tammikuussa:) Ja tulevaisuudessa tosiaan vaihto jatkuu Paderbornissa aina kesän loppupuolelle asti. Päällimmäisenä motivaationa oli parantaa omaa saksan kielitaitoa, sillä puolen vuoden opiskelulla saksalla ei vielä hirveästi pysty kommunikoimaan, kun oma taso on vasta B1. Oman alan kurssit jäävät vähemmälle, mutta säästyypä ainakin kesätyöstressiltä ja pystyy sen sijaan elelemään täällä valtion kustannuksella.

Kesälukukausi alkaa kuitenkin vasta huhtikuussa ja kun DSH-kurssin takia en saanut kursseja tammi-/helmikuulle, vaihdan alkuvuodesta opiskelut vapaaehtoistyöhön ja suuntaan Mosbachiin. Siellä työskentelen kuukauden kristillisessä lähetysjärjestössä (Operaatio Mobilisaatio) todennäköisesti kiinteistönhuollon ja kotitaloustöiden parissa. Samalla pääsen treenaamaan saksaa käytännössä ja näkemään taas uutta puolta Saksasta. Käytännön asiat hoituivat mutkattomasti, sillä sain vuokrasopimuksen aikaisemmin purettua ja majottumaan Mosbachissa pääsen suomalaisen tutun luo. Se pesti kestää kuukauden ja sitten vietän Semester breakin (lukuvuositauon) Suomessa höystettynä yhdellä Etelä-Afrikan matkalla ja huhtikuussa takaisin Paderborniin sorvin ääreen.

Enää kuitenkin vain neljä viikkoa opiskelua ja sitten koittaakin jo joulu. Joulumarkkinatkin ovat täällä juuri alkamassa ja täyttävät koko keskustan erilaisilla kojuilla ja herkullisilla tuoksuilla. Lisäksi ensi viikonlopuna saan synttäreilleni komeat puitteet, kun matkaamme Berliniin suurkaupungin sykkeeseen. Sitä odotellessa!

Määränpää tammikuussa, paikka on vieläkin hienompi kuin kuvassa.

Köln, Pariisi, Dresden ja vähän opiskeluakin

Viimeisiin viikkoihin sattui kunnon reissu-suma, 7 kaupunkia 5 viikkoon. Ensimmäiset matkat tuli kerrattua edellisessä päivityksessä, joten nyt kolme viimeistä.

KÖLN

Eurobiz (vaihto-opiskelijakerho) tarjosi yhden päivän pyörähdyksen Kölniin kaksi viikkoa sitten. Köln on miljoonakaupunki, yksi Saksan suurimmista, mutta nähtävyyksiltään se on pitkälti kirkkonsa varassa. Valtava goottikirkko valtaa näkökentän jo heti juna-asemalta ulos astuttaessa siten, ettei mikään laajakulmakamera saa sitä yhteen kuvaan. Kirkon torniin pääsee myös kiipeämään, 553 askelmaa ja näköala Kölnin ylle on huikea. Myös sisältä kirkko on ihan näkemisen arvoinen. Kuitenkin kirkon ulkopuolella kaupunki on ihan mukavan oloinen, varsinkin kun Rein virtaa aivan kaupungin sydämmessä, mutta muita merkittäviä nähtävyyksiä siellä on vain muutamia. Yhden museon, kaupunkikierroksen ja kirkon jälkeen kaupunki on jo aika hyvin nähty.

PARIISI

Pariisin matka oli vähän extempore reissu, mutta ehdottomasti kokemisen arvoinen. Kaikki lähti liikkeelle, kun turkkilainen kaveri löysi facebook-mainoksen ryhmäreissusta. Reissu oli vain viikonlopun mittainen, ja kun matkustamiseen bussissa meni yhteensä noin vuorokausi, niin Pariisissa meillä oli aikaa vain yksi päivä. Silti kerkesimme hyvin näkemään mm. Louveren, Notre Damen ja kiivettiin Eiffel-torniinkin, joten olennaisimmat asiat tuli Pariisissa koettua. Lisäksi tavattiin Pariisissa vielä kaverin, joka on vaihdossa siellä ja saatiin enemmän opastusta kaupungista. Vaikka Pariisi onkin kallis ja todella vilinä kaupunki, on se samalla myös huikee, varsinkin iltavalaistuksessa ja nytkin jäi olo, että uudestaan on päästävä. Tähän mennessä paras reissu ja hintaa koko viikonlopulle vain tuli n. 55 e.

DRESDEN

Juuri eilen palattiin takaisin tuolta toiselta puolen Saksaan, Dresdenistä. Myös tällä reissulla bussissa tuli tuhrattua aikaa, mutta nyt oli enemmän aikaa nähdä myös kaupunkia, sillä nukuimme 2 yötä siellä. Majapaikka Dresdenissä oli aivan unelma, sillä puitteet oli todella siistit, sijainti oli todella keskeisellä paikalla ja halpaan hintaan sisältyi vielä hotelliaamupala.

Dresden on tai on ainakin ollut taiteen ja kulttuurin kehto, mutta toisessa maailmansodassa suurinpiirtein koko kaupunki tuhottiin perusteellisesti ja sen jälkeen taas koottiin takaisin yhteen. Kävimme taas opastetut kierrokset kaupunkiin, yhteen museoon ja oopperataloon. Kaupunki oli suhteellisen kompakti, joten myös omatoimiturismi onnistui hyvin jalkaisin ja näin ollen nähtiin aika hyvin koko kaupunki. Autolla siellä ei kannattaisi mennäkkään, koska kävellessä katumaisema on vaan niin huikea, kun vanhassa kaupungissa melkein jokainen talo on oma nähtävyytensä. Takaisintulomatkalla poikkesimme vielä Moritzburgin linnassa ja Autobaanalla seisoimme lähes tunnin ties kuinka monen auton kanssa yhden peräänajon takia.

Niin ja kyllä Paderbornissakin aina välillä opiskellaan. Tällä hetkellä pelkästään saksaa, koska DSH-kurssi on sen verran laaja, ettei muita kursseja ollut järkevä ottaa siihen rinnalle. Tällä hetkellä myös vaihdon jatkaminen kevät-lukukaudelle on tullut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, koska yksi semesteri on liian lyhyt aika oppia saksaa. Vaikka vuosikin voi olla liian vähän :)

Kuva kertoo enemmän Paderbornin säästä kuin sanoilla voisi kuvata.

Lukukautta kohti

Lokakuuhun koittanut jo Saksan maalla ja virallinen lukukausi alkaa lähestyä. Paderbornissa sää on vaihdellut aurinkoisesta 20 asteesta alle kymmeneen asteeseen ja sateeseen ja parhaimmillaan jopa yhden päivän sisällä. Paikallisille viileä sää on kuulemma miellyttävää vaihtelua paahtavan kesän jälkeen, mutta itse odotin vähän enemmän sellaista keski-eurooppalaista leutoa ja miellyttävää keliä. Tekemisen puutteesta ei ole tarvinnut myöskään kärsiä, vaan erinäisten illanistujaisten lisäksi aloitimme porukalla leffaharrastuksen saksan opiskelun varjolla (joka maanantai yllätysleffa, useimmiten saksaksi, 4 euroa) ja lisäksi boulderointia ollut kerta viikkoon tahtia harrastettua. Lukukauden alussa vielä voisi ottaa esimerkiksi vaikka salsaa, baseballia tai mitä muuta vaan mikäli reissuamiselta ja opiskelulta aikaa jää :)

Muuan auringonlasku täällä maalla.

Omatekoisia karjalanpiirakoita.

 

Opiskelujen puolesta saksan orientaatiokurssi (Crash course) tuli päätökseen viime viikolla. Kokeesta tuli 2.3 numeroasteikolla 1-6, jossa 1 on paras, joten kirkkaasti läpi. Kurssi ei muutenkaan tuottanut suurempia ongelmia, vaan se oli lähinnä pelkästään perusasioiden läpikäymistä. Ja jottei liian helpolla pääsisi saksan opiskelujen suhteen niin muutin kertaheitolla opiskelusuunnitelmaa ja otin Crash coursen jatkoksi DSH-kurssin, jossa saksan opetusta on 4 tuntia päivässä 5 päivää viikossa kolmen kuukauden ajan tästä viikosta aina jouluun asti. Joten parempi olisi jotain oppia, vielä kun siitä sai melko paljon maksaakkin. Tuo kurssi on jopa niin mammuttimainen, ettei muita kursseja edes tarvitsi ottaa, mutta todennäköisesti otan kuitenkin saksan vastapainoksi muutaman business-kurssin.

Loppuun vielä katsaus tähän astisiin reissuihin:

1) Schmalkalden-Stuttgart. Schmalkaldenissa asuu saksalainen kaverini, joka oli Lappeenrannassa opiskellut vaihtovuoden, joten menin puolestani tapaamaan häntä kotiinsa. Schmalkalden ei paikkakuntana suurempia elämyksiä tarjonnut yhtä hienoa luonnonpuistoa lukuunottamatta, joten me mentiinki pe-la Stuttgarttiin, jossa järjestettiin massiiviinen kristillinen Code Red -tapahtuma Porche-areenalla.Välimatkat olivat mittavat, joten matkustamisessa kului varmaan puolet valveillaoloajasta reissun aikana, mutta it was worth it.

2) Münster. Reissua edeltävänä iltana tuli kello 22 viesti, että kiinnostaako lähteä Düsseldorffiin seuraavana aamuna klo 9.28. Saksan tunti sai jäädä ja junan kyytiin. Dusseldorffiin emme kuitenkaa päässeet, kun junayhteyksissa oli vikaa, joten valitsimme seuraavan junan, joka silmiin sattui ja se sattuikin menemään Münsteriin. Münster saattaa olla kuuluisa muustakin, mutta ainakin polkupyöristään. Jo rautatieaseman edessä oli valtava pyöräparkki ja kaupungilla enemmän piti yleensä varoa pyöriä kuin autoja. Meillä sattui satamaan koko päivä Münsterissä, mutta silti pyörähdimme nähtävyydet läpi. Ihan kiva kaupunki, mutta todennäkösesti kerta elämässä riittää.

Münsterin yliopisto, hieman hienompi kuin Paderbornissa.

 

 

Eikä tässä vielä kaikki: huomenna Köln, ensi viikonloppuna Pariisi, sitä seuraavana Dresden... Koostetta näistä luvassa sitten ajallaan.

Elämisen makua

Aika päivitellä taas kuulumisia ennen kuin ne unohtaa. Toista viikkoa koulua takana ja elämään alkaa löytyä jo rutiinia. Tosin varsinaista koulua on vain 4 tuntia 3-4 päivää viikossa, joten raskaaksi tämä ei käy. Sen sijaan illanistujaisia on ollut lähes joka ilta jonkun tahon järjestämänä milloin mistäkin syystä ja välillä syyttä, mutta onpahan samalla tutustunut paljon muihin vaihtareihin ja samalla saksalaiseen kantaväestöönkin. Lisäksi itse otin vähän irtiottoa opiskelijoista ja soluttauduin yhteen seurakuntaan ja sitä kautta on avautunut Paderborn aivan uudella tavalla, kun paikalliset osaavat kertoa eri tavalla tästä kaupungista ja tietävät parhaat ruokapaikat sekä aktiviteetit täältä. Mm. kävimme boulderoimassa eräässä hallissa, jonne muuten tuskin koskaan olisin löytänyt. Olihan se kiipeily tietysti ihan kivaa, mutta huikein asia tuossa paikassa ja ylipäätään syy, miksi sinne mentiin, oli sauna! Suomalainen sauna, eikä mikään 50 asteen kylmiö, vaan 80 asteen sauna, joka täytti kaikki mittapuut oikeaoppisesta saunasta. Häpeäkseni täytyy jopa sanoa, että jouduin itse ensimmäisenä luovuttamaan saunomisen, kun ei kestänyt saksalaisten kyydissä.

Lisäksi toissapäivänä suoritin polkupyörä-investoinnin, joten ei tarvitse enää pelkästään bussivuorojen mukaan aikatauluttaa elämää. Uutta en lähtenyt ostamaan, vaan ebaystä löytyi käytetty, mutta silti laatupyörä. Sen lisäksi, että koulumatka luonnistuu nyt helpommin, Paderborn on muutenkin todella hyvä pyöräilykaupunki, jossa joka paikkaan pääsee pyörällä ja samalla on mahdollisuus tutustua alueeseen vähän laajemmin, kun pelkästään kämppä-koulu-keskusta akselilla. Kuitenkin silläkin matkalla maisemat olivat kuten seuraavista kuvista näkee. Kuvia ei oo sen kummemmin muokattu, mutta saapahan selvän.

 

Niin ja tuli luotua saksalainen pankkitili. Visalla täällä ei pitkälle pärjää, vaan vaihtoehdot ovat saksalainen pankkikortti tai paljon käteistä. Käteisellä maksettaessa vaan saa niitä ikäviä 1 ja 2 sentin kolikoita, joilla ei tee yhtään mitään, mutta jotka vain täyttävät lompakon. Loppuun vielä katsaus Paderbornin auringonlaskuun:

Kuvakooste, osa 1

Dahlin kylä, jossa asustelen. Keskellä peltoja, hienolla paikalla.

Näkymä bussipysäkiltä Dahlissa. Sen verran pieni paikka on kyseessä, että vain yksi bussi linja kulkee sinne.

Tuulimyllyjä. Paljon tyylimyllyjä.

Paderbornin kaupungintalo.

Paderbornin katedraali.

Perinteisiä saksalaisia puutaloja kaupunkikierroksen varrella.

Alkujytky

Päivä numero kolme ja hengissä ollaan. Päällimmäinen fiilis on ihan jees, vaikka on vielä vähän sekasin ja informaatiota tulvii ovista ja ikkunoista. Seuraavassa lyhyt katkaus tähän mennessä tapahtuneesta:

Lennot ja junailut sujuivat ongelmitta ja juna-asemalta vuokranantaja kuljetti tänne kämpälle. Sijainti ei ole se optimaalisin, sillä yliopistolle on matkaa 6 km ja busseja kulkee 1-2 tunnissa. Toisaalta kuitenkin tämä kylä on aivan uskomattoman kauniilla paikalla mäen päällä ja maisemat molemmilla puolilla avautuviin laaksoihin ovat todella upeat. Asunto on isäntäperheen alakerrassa, mutta erillään siten, että minulla on oma, 53 neliömetrin, asunto, jossa on erillinen keittiö, kylpyhuone ja yhdistetty olohuone/työhuone/makuuhuone. Edellinen vuokralainen jätti minulle vielä kaikkea oleellista elämiseen tarvittavaa, joilla selviää enemmän kuin hyvin.

Ensikosketus kouluun oli varsin positiivinen myös ja paikalliset olivat todella avuliaita auttamaan kaikessa käytännön asioissa. Koulu on rakenteeltaan suhteellisen simppelin oloinen ja osittain jopa todella viihtyisä. Varsinkin ruokala on laaja ja tarjoaa kaikkeen makuun eri vaihtoehtoja aina kiinalaisesta grilliruokaa, toki eri hintaluokista. Teimme vielä päivän päätteeksi Saksan kielen lähtötasotestin. Testi oli älyttömän vaikea, mutta pääsin B1-ryhmään, mikä vastaa kyllä hyvin minun osaamista. Virallisen ohjelman jälkeen lähdimme vielä istumaan ensimmäistä kertaa iltaa vaihto-opiskelijoista huolehtivan Eurobiz-järjestön johdolla keskustaan. Samalla pääsi jo ensimmäistä kertaa eksymään Paderbornin keskustaan, kun piti yöllä bussia löytää kohti kämppää. Aikansa harhailtua tajusi, että seuraava bussi lähtee tunnin päästä, joten otin suosiolla taksin. Taksikuski osoittautui loppupeleissä vielä ansiokkaaksi nokkahuilun soittajaksi, joten pääsin Taru sormusten herrasta -melodioiden säestyksellä ja varsin edullisesti takaisin kämpälle.

Tämä päivä piti sisällään käytännön asioiden järjestelyä eri toimistoissa ja putiikeissa. Kaikkein vaikein oli kuitenkin nettiliittymä, jota sai odottaa tunteja ja siltikin vain huippu-avuliaan tuutorin neuvoin saimme kännyköihimme elämää. Muutenkin tuo tuutori tai buddy kulki koko päivän meidän kanssa sumplien meidän ongelmia, ja aina kun tuutoria ei ollut käytetyävissä, niin eksyksissähän sitä oli. Ehkä se tästä helpottuu, kun alkaa ensi viikolla saamaan opiskelujen myötä vähän rutiinisa tähän elämään.

Kuvallinen kooste jäi tästä vielä puuttumaan huonojen internet-yhteyksien takia, mutta pikapuoliin niitäkin luvassa :)

Aloituspuheenvuoro

Eli vaihto on koittamassa aivan tuota pikaa Saksan maalla, Paderbornissa. Hirveän vaikea on sukulaisille ja kavereille kuvata, missä päin se oikeasti sijaitsee; siellä keskellä, mutta lännessä, Kölnistä itään, keskellä ei mitään. Tästä voi kuitenkin saada jotain käsitystä: https://www.google.fi/maps/place/Paderborn,+Saksa/@51.7060586,8.7747733,9.58/data=!4m2!3m1!1s0x47ba4c9661611ddb:0x73cc872a58ef22ee. Sinne siis käy matka seuraavaksi puoleksi vuodeksi, kun ensi tiistaina kone irtoaa maasta.

Kokonaisuudessaa täytyy sanoa, että vaikka alkuun hakeminen vaihtoon tuntui mutkikkaalta, loppupeleissä kaikki valmistelut sujuivat todella kivuttomasti. Hakuprosessi Mobility online sivustolla ja ns. paperisota olivat nopeasti ohi, ja kaikki viestintä ja ohjeistus on toiminut niin hyvin, että on vähän jopa sellainen olo, että onko jotain jäänyt tekemättä. Toki Euroopan sisäinen vaihto ei vaadi hirveästi ylimääräistä työtä, että kunhan muistaa herroitella ja rouvitella saksalaisia, niin loppu sujuu kuin itsestään.

Saksassa pääsin isäntäperheeseen kuten toivoinkin. Vaikka asunto ei ihan keskustassa olekkaan, voin sanoa olevani aika onnekas, sillä talo sijaitsee idyllisessä saksalaisessa maalais-idyllissä, ja käytössäni on koko alakerros kaikkine mukavuuksineen. Motivaatio hakea isäntä-perheeseen tuli siitä, kun halusin maksimoida saksan kielikylpyni ja oppimismahdollisuuteni. Itse opiskelu on englanniksi ja  liittyy suoraan suomen opintoihin tuotantotaloudesta ja kaupankäynnistä ylipäätään.

Tässä vaiheessa siis pullat on ihan hyvin uunissa, mutta loppupeleissä varmaa ei ole kuin se, että lento on varattu ja juna-asemalla odottaa hakija,  mutta muuten mennään hyvin avoimilla mielillä. "Open your mind", kuten se LUTin tunnus kuuluukin:)